May 28, 2018  Anna-Kaisa Eronen

MS-tauti ja liikkumisen hankaluudet

Ms-tautia sairastavalla liikkumista hankaloittavat usein lihasheikkous- ja jäykkyys, lihasten yhteistoiminnan heikentyminen ja tasapainovaikeudet.

Ms-tauti ja lihaksiston muutokset

Ms-tautia sairastavalla liikkumista hankaloittavat usein lihasheikkous- ja jäykkyys, lihasten yhteistoiminnan heikentyminen ja tasapainovaikeudet. Lihasten heikentyminen aiheuttaa normaalia nopeampaa väsymistä ja täten alhaista rasituksen sietokykyä. Ruumiillinen rasitus, stressi ja lämpö lisäävät uupumusta ja hankaloittavat liikkumista.

Lihasheikkoudet ovat ms-taudissa tyypillisempiä alaraajoissa ja keskivartalossa kuin yläraajoissa.  Sairauteen liittyy myös usein lihasjänteyden kohoamista etenkin alaraajoissa ja jäykkyys on usein toimintakykyä haittaavaa. Heikkoutta esiintyy tyypillisesti etenkin nilkkaa, polvea ja lonkkaa koukistavissa lihaksissa. Täten esimerkiksi kävellessä voi näkyä jalkaterän laahaamista.

Vartalon lihasheikkous vaikuttaa usein pysty- ja istuma-asennon ylläpitämiseen. Selän suoristaminen on työlästä ja johtaa rangan pyöristymiseen. Selän pyöristyminen tuo rankaan ja lihaksistoon muutoksia ja voi täten aiheuttaa kipuja.

Miten voin itse vaikuttaa sairauteen?

Lihasten suorituskykyä niin alaraajoissa, keskivartalossa kuin yläraajoissakin kannattaa ylläpitää koko sairauden ajan omatoimisella tai ohjatulla harjoittelulla, liikunnalla sekä fysioterapialla. Säännöllinen lihasvoimaharjoittelu parantaa tai vähintään ylläpitää ja hidastaa lihasheikkouksien syntymistä ja siten usein helpottaa liikkumista.

Hyvä yleiskunto auttaa välttämään tulehdussairauksia sekä ennaltaehkäisee mm. sydän-ja verisuonitautien tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymistä. Liikkuminen vahvistaa myös henkistä hyvinvointia. Monipuolisen liikkumisen ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi on tärkeää on myös venytellä kireitä lihaksia ja tarvittaessa kiristyneitä lihaskalvoja voidaan käsitellä esim. faskiamanipulaation keinoin.

Milloin fysioterapiaan?

Fysioterapiaa tarvitaan usein sairastumisen loppuvaiheessa. Fysioterapia suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti, oireiden ja kuntoutujan voimavarojen mukaisesti. Fysioterapeutti kartoittaa mm. kuntoutujan toimintakykyä ja liikkumista, lihasten- ja nivelten toimintaa, lihaskireyksiä, tuntopuutoksia, tasapainovaikeuksia ja mahdollisia kiputuntemuksia. Kartoituksen jälkeen tehdään yhdessä tavoitteet ja suunnitellaan miten ja millä keinoin niihin koetetaan päästä.

Fysioterapeutti toimii ikäänkuin henkilökohtaisena valmentajana jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata kuntoutujaa selviytymään arjessa paremmin ja liikkumaan voimavarojen mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunta voi myös hetkellisesti pahentaa ms-oireita ja olla uuvuttavaa, mutta kuitenkin tärkeintä on pysyä liikkeessä, tavalla tai toisella, apuvälineillä tai ilman.

Maailman ms-päivää vietetään vuosittain toukokuun viimeisenä keskiviikkona, voit tutustua ms-tautiin mm. neuroliiton sivuilla www.neuroliitto.fi.

Anna-Kaisa Eronen

Aikuisneurologinen fysioterapeutti, Bobath